Murheellista

Reko Lundan on kuollut.

Minulle tieto h?nen sairaudestaan tuli Hesarin jutun kautta. Olin j?rkyttynyt. Ja nyt ehk? kaksin verroin.

Menetys on suuri – paitsi h?nen l?heisilleen – my?s suomalaiselle teatterille.

Harri Tavinenkin on kuollut.

Harri oli Teatteri Eurooppa nelj?n vakiohenki?kuntaa vuosien ajan. Viimeksi menneen? kes?n? h?n oli mukana Hietamalla Teatteri Yhteisen s?velen Reppu ja reissumies – n?ytelm?ss?. Harrin kohtaloksi koitui ymm?rt??kseni masennus.

He molemmat olivat viel? nuoria ja heill? olisi ollut paljon annettavaa.

Murheellista.

Syv? osanottoni molempien l?heisille.

Enskari

Kaija ja Eno Waltarin n?ytelm?ss? My?h?stynyt h??y?

Lanneveden Sampo-nuorisoseuralla ja minulla on t?n??n enskari. N?ytelm? on Mika Waltarin My?h?stynyt h??y?.

Projekti k?ynnistyi jo viime kev??n? ja harjoituksia on kertynyt kaikenkaikkiaan l?hes 50. Tosin kes? pidettiin taukoa ja elokuussa miehityksest? vaihtui puolet eli todellinen harjoitusm??r? t?ll? kokoonpanolla j?? alle 30. Se on v?h?n.

Harjoitusprosessi on ollut vaativa ja koetellut ryhm?n stressinsietokyky?. T?n??n on tunnelma kuitenkin hyv? ja odotukset korkealla. Viimeinen rutistus on ollut mahtava ja osoittaa, miten paljon ryhm?ss? on luovaa potentiaalia!

Kuvassa ovat Minna Pohjola (Kaija) ja Matti Hiekkavirta (Eno).

Enskarin vuoksi minulta j?? k?ym?tt? kaksi sin?ns? t?rke?? tapahtumaa nimitt?in ??nekoskella toteutettu mielenterveyskuntoutujien teatteriprojekti Syv?lt? viilt?? – ihminen ja Konginkankaan ty?v?enyhdistyksen 100 – vuotisjuhla.

Kurituksesta

H?mm?stytt?v?n suuri joukko suomalaisia kannattaa lasten ruumiillista kurittamista.

Aikanaan ty?nantajilla oli oikeus ty?ntekij?idens? ruumiilliseen kurittamiseen. Ehk?p? kannatusta l?ytyisi t?llekin? Jospa lievemm?t liikennerikkeet sovitettaisiinkin samantien rikospaikalla kunnon pamputuksella? Tai teleoperaattori antaisi kunnolla turpaan niille, joiden laskunmaksu t?kkii. Ja per??n tietenkin perimiskulut.

Aika absurdia. Aikuisen ruumiillinen kurittaminen ei k?y, mutta lasta pit?isi saada “kasvattaa” pelolla ja v?kivallalla. Onneksi laki sent??n on heikomman puolella – ainakin t?ss? asiassa.

Is?ni

Puhuin h?nen kanssaan viimeksi 35 vuotta sitten. Olin silloin 21-vuotias ja h?n t?ytti juuri 45. Pari viikkoa sitten h?n olisi t?ytt?nyt 80. Nyt voin sanoa, ett? h?nen syntym?st??n tuli kuluneeksi tuo 80 vuotta. N?ist? kahdeksastakymmenest? vuodesta h?n on ollut kuolleena l?hes 26.

Mit? nuorempi olin, sit? vanhemmalta is? tuntui. Nyt, kun itse olen vanhempi kuin h?n kuollessaan, ymm?rr?n, kuinka nuori h?n oli. 23:n kun min? synnyin. Kolmen – nelj?nkymmenen puoliv?liss?, kun h?nen avioliittonsa oli k?yt?nn?ss? ohi. Muutto ruotsiin 39 ik?isen?. Rahapuilaa, riitaa ja r?hin?? kotona, ylenkatsetta t?iss?. Oli sairautta ja masennusta. Ja viinaa, mutta vain viikonloppuisin. Sitten Yksin?isen miehen arki, ura kokop?iv?juoppona ja lopulta maksakirroosi varhaisessa keski-i?ss?.

Kun olimme muuttaneet Ruotsiin vuonna -65 is? vakavissaan yritti saada ryypp??misen hallintaan. Mutta – ik?v? kyll? – n?ist? yrityksist? ei jaeta pistesijoja. Vain onnistujat palkitaan.

Is? ja min?. En tied? millaiseksi h?n suhteemme koki. Min? kuitenkin vihasin ja inhosin h?nt?. H?n oli juovuksissa arvaamaton ja vastenmielinen. Nolasi perheens? juopuneen toilailuillaan useasti. Ei h?n v?kivaltainen ollut, mutta paha suustaan. Selvinp?in h?n oli ennustettavampi, mutta usein aika ilke?.

Joskus alta kymmenvuotiaana halusin halata h?nt?. Is? ty?nsi minut pois ja sanoi, ettei miehet halaa. Helmikuun alussa 1965 katselin telkkarista Churchillin hautajaisia. Kesken kaiken kuulin kummallisen ??nen. Menin alakertaan. Siell? is? naureskeli, kun ?itini makasi lattialla syd?nkohtauksen kyniss?. ??ni, jonka olin kuullut, oli ?itini hengitys, tai paremminkin korina. Is? ilkkui, ett? ?iti teeskentelee. Silloin ensimm?isen kerran meinasin ly?d? h?nt?. Olin iso ik?isekseni ja is? oli pieni mies.

Muistoni t?st? miehest?, is?st?ni, ovat rupisia ja repaleisia. Oikeasti minulla on aika v?h?n hyv?? sanottavaa h?nest?. Mutta siit? huolimatta suren ja ik?v?in h?nt?. En k?nnikalais??ni niink??n, vaan sit? miest?, jota en tuntenut, mutta jonka tied?n olleen olemassa. Ihmist?, joka hautautui ja lopulta hukkui ahdistukseen ja viinaan.

Ep?toivoisia yrityksi?

“?lykk??n suunnittelun oppi”

Eilen tuli telkkarista Prismassa ohjelma ns. ?lykk??st? suunnittelusta. Siin? muutamat amerikkalaiset luomisopin kannattajat yrittiv?t todistella, ettei evoluutioteoria ole mitenk??n mahdollinen selitys el?m?n synnylle ja kehitykselle.

Avuttomia olivat uskovaisten ev??t. Esimerkiksi: Koska Darwin oli sanonut, ett? h?nen teoriansa kaatuu, jos luonnosta l?ytyy yksikin eli?, joka ei voi olla kehityksen tulos. Ja siit? sitten vain kiirell? etsim??n t?llaista oliota.

Darwin oli varmasti el?ess??n monessakin asiassa v??r?ss?. Samoin h?nen teoriansa yksityskohdissa on varmasti runsaasti ep?tarkkuuksia ja ehk? jopa virheit?. Mutta vaikka evoluutioteoria alkaakin Darwinista se ei h?neen p??ty. Kuluneena 150 vuotena on tehty suunnaton m??r? tutkimusta, jonka mukana itse teoriakin on kasvanut irti keksij?st??n. Eli vaikka Darwin olisi lopulta kielt?nyt teoriansa, ei teoria siihen kaadu.

Mit? tulee itse esitettyyn “todisteeseen” – eli eli??n, joka ei voisi olla syntynyt kehityksen my?t? vaan olisi luotu – en sano mit??n, sill? en ole biologi. Mutta todistelussa paistoi l?pi intt?minen: t?m?n t?ytyy olla luotu, se on liian monimutkainen synty?kseen muulla tavoin. Samaa inttiv?t amerikkalaiset probagandafilmit samasta aiheesta jo 60 – luvun lopulla.

“?lykk??n suunnittelun oppi” ei ole oikeasti tutkimusta eik? tiedett?. Tutkimuksen tulos on tiedossa jo ennen tutkimuksen aloittamista ja? tarkoituksena on vain osoittaa evoluutioteoria v??r?ksi. Kysymyksess? on ideologia ja viimek?dess? halu pakottaa maailma opin kannattajien vulgaariuskonnollisuuteen. Eli kysymys on vallasta ei tieteest?.

Luoja meid?t varjelkoon heid?n valtaansa joutumasta.

Katainen

Eduskuntavaalit ovat tulossa. Se n?kyy. Jyrki Katainen yritt?? haastaa hallitusrintamaa. En tied? miksi, mutta mielikuva on jotenkin huvittava. Ik??nkuin mykk?filmin tilanne, jossa isomies nojaa kaikessa rauhassa pikkumiehen otsaan, kun pikkumies yritt?? tapella.

Ep?toivoiselta kuulostavat pikkumiehen avaukset: Libanonin kriisi hoidettiin hyvin, mutta miss? oli p??ministeri! tai hallitus on alentanut veroja enemm?n kuin me osattiin vaatia ja hitto soikoon ne tekee sen taas ensivaalikaudellakin.

Kokonaan toinen messu onkin sitten se, ett? hallitus todella aihettaa mittaamatonta tuhoa kvarttaalikeinottelijan persett? nuollessaan.

Roistovaltioista

Alexander Haig kuuluu sanoneen, ett? Israel on Yhdysvaltojen suurin uppoamaton lentotukialus. Ja ? mik? parasta ? sen kannella ei palvele yht?k??n amerikkalaista sotilasta, ja se on pysyv?sti ankkuroitu strategisesti suunnattoman t?rke?lle alueelle. (Hannu Reime: Israel tuhoaa Libanonia)

Israelin valtion puhemies vakuuttaa, ett? YKn tarkkailupisteen tuhoaminen Libanonissa oli vahinko. Uskokoon ken tahtoo, mutta sanojen sijaan kannattaa katsoa asiaan liittyvi? tekoja. Mihin toimiin Israel on ryhtynyt – siis muuhun kuin suunpieks?nt??n.

Israel katsoo oikeudekseen pid?tt?? naapurinsa hallituksen j?seni? ja kansanedustajia. Israel katsoo oikeudekseen vallata naapurinsa maata. Israel katsoo oikeudekseen tuhota naapurinsa kansalaisten omaisuutta.

Mik?li Israel ei olisi Haigin kutsuma uppoamaton tukialus, se kuuluisi ilman muuta ns. rosvovaltioiden joukkoon ja itseasiassa olisi t?ss?kin seurassa omaa luokkaansa – jopa verrattuna is?nt??ns?.

Se on mik? on. Ja oikeassa se, joka ly? kovimmin.
Joskus vain toivoisi, ett? olisi olemassa jokin absoluuttinen oikeus, jonka ??ress? omavaltaiset maailmanpoliisit joutuisivat selvittelem??n tekemisi??n.

“Hopea ei ole h?pe?”

On paljon helpompaa j?tt?? haaveiden toteuttaminen muiden huoleksi kuin asettaa itsens? alttiiksi. Sohvalla istuen koetaan usein suurimmat intohimot. T?m?n ole j?lleen voinut havaita p?iv?n lehdist? ja kuulla eilen illalla maikkarin uutisista.

Miksi Tero Pitk?m?en suorituksessa huomio kiintyy siihen, mit? h?n ei saavuttanut. H?n kuitenkin saavutti paljon. Ja lopulta tulos tullaan muistamaan suurena voittona.

Minusta on vastenmielist? se, ett? pienet miehet ja pienet naiset etsiv?t tukea horjuvalle itsetunnolleen mit?t?im?ll? toisten saavutuksia. Ovatko urheilusankarit jotakin velkaa ihailijoilleen? Eiv?t varmasti. Velkaa he ovat l?hinn? itselleen ja jo heid?n urheilemisensa ansaitsee meid?n ihailumme.

Katteeton ylimielisyys on joskus suorastaan siet?m?t?nt? my?s taidekritiikiss?. Siin?kin sanat ovat usein moninverroin sanojaansa suuremmat.

T?h?n samaan kategoriaan kuuluu tuo otsikon vihjailu ja moni muu julkinen kommentti.

Kenell? on oikeus olla pettynyt Tero Pitk?m?en hopeaan? Vain Tero Pitk?m?ell?, eik? h?nell?k??n liene siihen aihetta. Kaikkien muiden pit?? onnitella h?nt? loistavasta suorituksesta.

Yksityisl??k?rill?

Kev??ll? mummon olo k?vi huonoksi, henki ei ottanut kulkeakseen eiv?tk? astmal??kkeetk??n auttaneet. Julkisen puolen hoidosta oli huonoja kokemuksia, siksi apua haettiin yksityisen l??k?riaseman p?ivystyksest?.

Asiakas on 78 – vuotias, l?hes sokea ja kuuro diabeetikko, jolla on syd?men tahdistin. L??k?ri n?ytti olevan keikalla eli ei talon vakinaista v?ke?, sill? h?n ei esimerkiksi p??ssyt talon potilastietoihin k?siksi.

Mutta ei siin? mit??n – tutkitaan, tutkitaan: labraan ja r?ntgeniin. Muutaman p?iv?n odotus ja taas l??k?rin pakeille. Nuori mies py?rittelee p??t??n, t?m? onkin hankala tapaus. Oireet ovat selv?t ja tukalat, mutta h?n ei niihin hoitoa keksi. Ehk? olisi paras menn? terveyskeskukseen.

Mutta ei siin? kaikki: t?m? maksoi el?kel?ismummolle l?hes tuhat euroa. Tuhat euroa kehotuksesta menn? terveyskeskukseen!

Papereista n?kyi, ett? l??k?ri arveli asianlaidan aivan oikein jo ensimm?isell? k?yntikerralla. Siis miksi labra ja r?ntgen ja viel? toinen k?ynti? No, pit??h?n l??k?rinkin el??.

Jep, yksityistet??n terveydenhuolto.

Sepp Blatter huolissaan urheilun etiikasta

FIFAn puheenjohtaja Sepp Blatter aikoo viel? harkita, voiko Zinedine Zidane tulla palkituksi maailmanmestaruuskisojen parhaana pelaajana. H?n on kuulemma huolissaan urheilun etiikasta.

Dopingiakaan ei jalkapallossa esiinny, senh?n aukottomasti osoitti FIFA ankaralla testaamisellaan. Siin? ei ulkopuolisia tahoja tarvita sotkemaan selv?? asiaa.

Vanha totuus, ettei niist? voi tehd? pilaa, koska ne tekev?t sen itse, n?ytt?? p?tev?n edelleen.

P?ivitin ja p?ivittelen

Olen t?n??n p?ivitt?nyt WordPressi?ni. Versio on nyt 2.0.3 ja samalla p?ivittelin hiukan blogini ulkon?k??. En paljon kuten huomata saattaa.

Maailmanmestaruuskisat

Minusta on niin v??rin, ett? Italia “voitti” jalkapallon maailmanmestaruuden. V??rin siksi, ett? mestaruus k?yt?nn?llisesti katsoen arvottiin. Minusta olisi parempi, ett? jos peli p??ttyy tasan, ei ole maailmanmestaria. On vain kaksi hopeamitalijoukkuetta.

Kaunis Veera

Venekosken kes?teatteri on minulle tuttu monen vuoden yhteisen taipaleen vuoksi. Teatteri on investoinut paljon yleis?n viihtymiseen. Parin kes?? sitten valmistui komea katsomorakennus, jonka vieress? kalpenee l?hes mink? tahansa suomalaisen kes?teatterin katsomo.

Mutta se Kaunis Veera. Tatu Pekkarinen on ilman muuta suomalaisen viihteen merkkimiehi?. T?m? n?ytelm? on valitettavasti aikansa el?nyt. Se suorastaan rasistinen. N?ytelm?n kantava teema nojaa siihen, ett? mustalaispariskunta varastaa lapsen. Jonkun mielest? t?m? on nipottamista, mutta olkoon. Min? en sellaista n?ytelm?? tekisi.

Venekoskella on kes?teatterista pitk?t perinteet. Toiminta alkoi 50 – luvun alkupuolella ja vuosien mittaan ohjelmistossa on ollut runsaasti sek? klassikkoja ett? kantaesityksi?. Mutta musiikkiteatteri ei ole ainakaan parin viimevuosikymmenen aikana kuulunut Venekosken kes?teatterin vahvuuksiin. Eik? se kuulu edelleenk??n. Parhaiten toimii l?mmin maalaishuumori.

K?vin uimassa

Peurungassa . Paikka on hieno, monenlaisia kunnonkohennuspisteit? eri puolilla kupolia.

Mutta min? se vain uin. Paitsi ett? kesken kaiken jouduin keskelle vesijumppaa. J?nnitt?v??. Siin? mummojen ja pappojen keskell? tuli kunto mitatuksi ja kevyeksi havaituksi. Ja sitten minulta loppui energia. Kirjaimellisesti. Iski hypoglykemia. En aamulla insuliinia annostellessani tullut ajatelleeksi p?iv?n rehkimist? vedess?. Onneksi oli takin taskussa ryp?lesokeripastilleja.

Peurungan uima-allas on lenkki. Mittaa sille kertyy 100 metri?. Keskell? on jumppa- ja hierontapisteallas ja lastenallas.

Lenkkialtaassa vesi virtaa. Vastavirtaan uiminen oli haaste. Jaksoin vesijumpan lis?ksi uida vain 400 metri?, joista niist?kin 200 virran mukana.

Ett? sellainen seikkailu.