Paljon onnea vaan Ränssissä

Olen monena vuonna ajatellut käydä katsomassa Ränssinkievarin kesäteatteria. Paikka on miellyttävä ja tekijöitä on tullut Kari Pajun mukana Huoneteatteristakin. Aikomus muuttui toiminnaksi viime juhannusaattona.

Minua kiinnosti uusi kotimainen farssi Paljon onnea vaan (Pentti Järvinen – Olli Tola), joka on myös omalla työpöydälläni. Ennakkotiedoissa mainittiin Kari Pajun myös sovittaneen tekstiä. Ja totta on, että teksti kaipaa hiukan dramaturgin panosta.

Valitettavasti kunnioitettu vanhempi kollega näyttää astuneen pahemman kerran miinaan. Ensi-illassa esitys oli pahemman kerran keskeneräinen. Tai enemmänkin – siinä toteutui monen enskarin alla nähty painajainen: sinut heitetään näyttämölle suuren yleisön eteen, mutta sinulla ei ole hajuakaan siitä, mitä pitäisi tehdä. Ohjaaja, joka samalla näytteli pääroolin, toimi kaiken muun ohella kuiskaajana ja tässä ominaisuudessa kantoi näyttämöllä plaria. Tosin näytti siltä, että hänen piti kuiskata itselleenkin, siksi tiiviisti katse oli kiinni plarissa.

Olen itse ollut osallisena monenlaisissa ensi-illoissa. Joskus on rima heilunut – pudonnutkin – ja kuiskaaja joutunut liian isoon rooliin. Näytelmän tekeminen on urakkatyötä ja deadline on varsinkin kesäteatterissa ehdoton. Mutta, mutta… Yleisö maksoi Ränssinkievarin juhannusenskarista 12 € lipun ja yleisöä oli paljonlaisesti (uskoakseni 300 – 400 henkeä).

Joku tietenkin saattoi olla kiinnostunut julkisesta harjoituksesta sekä pelokkaista ja ahdistuneista näyttelijöistä. Mutta ainakin minä olisin mielelläni suonut ryhmälle parin viikon respiitin ja palannut asiaan valmiimman esityksen kera. Silloin minulla olisi varmasti ollut sanottavaa myös itse näytelmästä.

One Reply to “Paljon onnea vaan Ränssissä”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.