Reppu ja reissumies

Teatteri Yhteinen S?vel, ??nekoski, 05.07.2006

Teksti Jukka M?kinen

Ohjaus ja koreografia Velimatti Ranta

Rooleissa Sonja Lumme, Mari Posti, Kake Aunesneva, Pete Koskinen ja Velimatti Ranta

Martinkievarin kes?teatteri saattelee t?n? kes?n? yleis?n jonnekin nostalgian vihreille niityille; aikaan ja paikkaan, jossa “naapurit viel? tunsivat toisensa ja v?littiv?t”. Tuo aika n?ytt?? 60 – 70 – lukujen vaihteelta. Keskiolut on vasta vapautunut, kaupunkejamme siirret??n kiireell? puukaudesta betoniaikaan ja Speden rautakauppavitsit olivat viel? tuoreita.

Esitys kertoo kaupungin vanhemman syrj?n ja sen ihmisten tarinaa. Vanha j??r? on kuollut ja merill? seikkaillut kummipoika joutuu valinnan eteen. Jatkaako keskioluen vapautumisen virkist?m?n baarin toimintaa vai luovuttaako arvokas tontti sit? himoitsevalle grynderille?

Tarinan toinen juonne kuvaa henkil?iden v?list? parinmuodostusleikki?. Vakat ja kannet ovat l?sn?, mutta kovin sekaisessa tilassa. Apua etsit??n lehden Henkil?kohtaista-palstalta. Ja kuten odottaa saattaa, tuloksena on h?mmennyst? ja liikaa punaisia neilikoita.

Tarinan p??henkil? on Janne (Velimatti Ranta) ? salskea, maailmalta kotiin palaava merimies. H?nen edess??n ovat tarinan etenemisen kannalta olennaiset p??t?kset. Eki (Pete Koskinen) on rakastettava luuseri, jolle sattuu ja tapahtuu. Reiska (Kake Aunesneva) on Jannen ja Ekin vastapooli. Peluri, joka tahtoo voittaa keinoja kaihtamatta. Tarinan naisten – Sini (Sonja Lumme) ja Liisa (Mari Posti) – huolena on p??asiassa rakkaus. Toki molemmat jakavat my?s huolen tutun el?m?nymp?rist?n h?vi?misest?.

Reppu ja reissumies on laulun?ytelm?, kuten nimikin antaa ymm?rt??. Usein – minun mielest?ni turhankin usein – roolihenkil?t selvitt?v?t asiansa laulamalla. Musiikki on toki yksi ryhm?n vahvuuksista, mutta vain l?yh?sti tarinaan liittyv?t laulut katkovat tapahtumien etenemist? liiaksi ja hidastavat tarinan kulkua.

Mik? yhdist?? n?ytelm?n tarinan Tapio Rautavaaraan? Aikakausi – siis se kuvitteellinen nostalgia-aikakausi – l?hinn?. Ehk?p? Rautavaaran laulujen kuvitellaan puhuvan tuon ajan kielt? ja koskettavan meit? suuren murroksen ajan lapsia ja nuoria. Ehk? min? olen vain liian vanha t?lle nostalgialle.

En n?e tarinan ja laulujen yhteytt? kovin hedelm?llisen?. Monet Rautavaaran lauluista ovat pohdiskelevia ja intiimej?. Ne kaipaisivat seurakseen moniulotteisempia rooleja ja kiinnostavampaa tarinaa.

Martinkievarin n?ytt?m? on minusta aika pulmallinen. Suuri katsomo venytt?? n?ytt?m?n leve?ksi ja ep?intensiiviseksi. Ohjaajan ja lavastajan pit?isi kovasti mietti?, miten ratkaista t?m? ongelma. Nyt se j?? ratkaisematta. Tilannetta ei helpota suuren n?ytt?m?n ja pienen miehityksen ristiriita.

Martinkievarin kes?teatterissa n?hd??n t?n? kes?n? t?ysverinen ammattiryhm?. Mari Posti, Kake Aunesneva sek? Pete Koskinen ovat Tampereen teatterin n?yttelij?it?. Velimatti Ranta on teatterin ja viihteen moniottelija eik? Sonja Lumme esittelyj? kaipaa. Siksi on lupa odottaa viimeistelty? esityst?. Ja sen yleis? saa. Laulajat ovat taitavia, he liikkuvat hyvin, b?ndi toimii ja n?ytteleminen valitussa sketsityylilajissa on kohtuullista. Mari Postin ja Pete Koskisen ty? miellytti minua eniten.

Ensi-illassa esitys toimi kuin kone, puhtaasti ja n?tisti, mutta j?i et?iseksi. Ehk? esityksen ja yleis?n vuorovaikutus paranee, kun esityksi? kertyy lis??. Vai ottavatko dramaturgian puutteet niskalenkin…

Kulttuuritila

Meit? ??nekoskelaisia uhkaa katastrofi. Tanssi- ja teatteritila Halliwoodin vuokrasopimus loppuu loppukev??st? 2006.

Viitisen vuotta sitten kaupunki osti Keskisuomalaiselta tyhjilleen j??neen kirjapainon kaupungin keskustasta. Ajatuksena oli tehd? siit? kulttuuritalo. Suurin piirtein samaan aikaan kaupunki vuokrasi Soneralta vanhan varikon, johon remontoitiin tilap?iset tilat tanssille ja teatterille, kunnes painotalosta tulisi kulttuuritalo.

Painotalo on monien mahdollisuuksien rakennus. Sijainti on varmasti sen paras ominaisuus. Parkkitilaakin v?litt?m?ss? l?heisyydess? varmasti riitt?v?sti. Rotaatiohalli on oikeastaan liian matala, mutta ei liiaksi. Tilaa on nippa nappa riitt?v?sti niit? toimintoja varten, jotka taloon on tarkoittus sijoittaa.

Mutta ei siit? sellaisenaan ole apua. Rotaatiohalli pit?isi jakaa pienemmiksi tiloiksi, jotta eri toiminnot voivat py?ri? samanaikaisesti. Jakaminen ei onnistu kovin heppoisin seinin, koska riitt?v? ??nieristys on t?rke?.

Mutta ei, talo seisoo n?ht?v?sti hamaan tuomiop?iv??n siin? tilassa, mihin se Sisikselt? j?i. Rahaa on sijoitettu jo paljonlaisesti, mutta vastinetta ei ole edes n?k?piiriss?. Ett? sellaista s??st?mist?.

Koska tanssi- ja teatteritoimintoja ei voida painotalolle sijoittaa, niin jokin muu ratkaisu pit?? l?yt??. Luontevaa – ennen kaikkea taloudellisesti – olisi Halliwoodin vuokrasopimuksen jatkaminen. Tilat remontoitiin viitisen vuotta sitten runsaalla miljoonalla markalla. Eik? olisi j?rkev?? jatkaa tuon sijoituksen hy?dynt?mist??

Uusi kunta

Vuoden 2007 alusta ??neseudulle muodostuu uusi kunta, jonka nimi on ??nekoski. Samanaikaisesti Suomen kuntien joukosta poistuvat Suolahti ja Sumiainen. Uuden kunnan asukasluku tulee olemaan siin? 20 tuhannen paikkeilla. Ep?ilem?tt? edelleenkin kovin v?h?n.

Mit? kuntaliitos tuo tullessaan? Suolahti ja Sumiainen ovat olleet jo jonkin aikaa taloudellisessa umpikujassa. Niill? ei ole ollut paljoakaan mahdollisuksia omin avuin parantaa tilannettaan. Yhdess? ??nekosken kanssa mahdollisuudet n?ytt?v?t hiukan paremmilta, mutta tuskin kuntaliitos ??neseudeulle mik??n miljoonasade on. Eli ep?ilem?tt? lis?? samaa l??kett? on edess?.

Mielenkiintoista sen sijaan on, mit? kaikkea kuntaliitoksen siivell? tapahtuu. Luottamusmieshallintoa karsitaan, toimintoja j?rkeistet??n (= lopetetaan), vireill? olevia hankkeita teurastetaan. Hallintorationaalisuus ja asiapakko sanelevat ratkaisut. Resursseja ja vastuita uusjaetaan jatkuvasti. Valtio s??st?? siirt?m?ll? vastuitaan kunnille, kunnat s??st?v?t siirt?m?ll? vastuitaan kuntalaisille, kuntalaiset s??st?v?t – niin miten?

Mit? kunta tarvitsee menesty?kseen? Verotuloja. Niiden saamiseksi kunnassa on oltava asukkaita ja ty?paikkoja. Yksinkertainen yht?l?, vaikeampi kehityssuunta. ??nekoskella kaupungin johto n?ytt?? entist? tiiviimmin luottavan sellutehtaan levitt?m??n paskanhajuun vetovoimatekij?n?. Kaikki muu lienee karsintalistalla.