Vuoriston kaunotar

Tämä on lähes vuosi sitten kirjoitettu luonnos, joka on aikanaan
jäänyt saattamatta valmiiksi.

Kävin lauantaina (05.04. 2008) Kuopiossa teatterissa. Näytelmä oli Martin McDonagh’n Vuoriston kaunotar. Esitys oli Kuopion kaupunginteatterin Studiossa.

McDonaugh’n teksti on ankara ja koruton kuvaus äidin ja tyttären välisestä riippuvuudesta. En tiedä, olisiko siinä myös ripaus  Englannin ja Irlannin suhteesta.

Maureen Nolan on nelikymppinen nainen, joka elää äitinsä Meg Nolanin kanssa jossakin Irlannin syrjäseudulla. Maureen on nuorena lähtenyt kotoaan Englantiin, mutta siitä ei ole hyvää seurannut. Meg on lopulta hakenut tyttärensä takaisin kotiin englantilaisesta mielisairaalasta. Hoitojakso on ollut lyhyt, mutta seurauksiltaan raskas. Meg on sitonut Maureenin yksityiseksi piiakseen. Nyt, kun Meg on vanha ja Maureen keski-ikäinen, naiset vihaavat toisiaan. Meg pitää tiukasti kiinni ja Maureen vain toivoo äitinsä pikaista kuolemaa.

2.2.09

Teksti ja myös sen näyttämöllepano toi elävästi mieleen 60 – luvun irlantilaisen realismin. Kaikki on kovin ahdistavaa, ympäristö hyvin köyhä ja masentava. Nykyaika ja nykypaikka ovat jotakin, mistä pitää vain päästä pois. Pakeneminen on ainoa toivo. Useimmat pakenevat Englantiin, Liverpoolin kaltaisiin paikkoihin, toiset valtameren taa.

Jollakin tapaa tämä maailma muistuttaa kovin paljon myös 50 -60 – 70 – lukujen suomalaista maaseutua, josta paettiin kuka minnekin.

Kuten näytelmän nimikin sanoo, siinä on kyse naisista maailman – ja elämän – laidalla. Näytelmän päähenkilöt ovat naisia ilman miestä.  Molemma heistä ovat jo siviilisäätyynsä nähden vanhoja: äiti lähentelee seitsemääkymmentä tytär nelissäkymmenissä. Tässä maailmassa nainen ilman miestä on tuomittu kurjuuteen ja nöyryyttävään yksinäisyyteen.

Naisten välillä on tuskallinen riippuvuus ja suhde on kaikin puolin kipeä. Nuorempi nainen kokee olevansa vanhemman vankina ja pakotettu tästä huolehtimaan.  Huolehtimisvelvoite puolestaan poistaa naisen avioliittomarkkinoilta ja siten vie häneltä toivon paremmasta elämästä.

Vuoriston kaunotar on rakennettu siten, että lähes koko näytelmän ajan katsoja näkee näyttämöllä vanhan äidin, joka on vanginnut tyttärensä itseään hoitamaan ja joka parhaansa mukaan sabotoi tyttärensä pyrkimyksiä löytää mies. Lopussa kuitenkin kaikki kääntyy ylösalaisin. Mikään ei olekaan sitä, miltä näyttää. Uhri ja piinaaja vaihtavat paikkaa.

Kuopion kaupunginteatterin esityksestä en hirveästi uskalla enää näin pitkän ajan jälkeen sanoa. Esitys toimi, vaikka kieltämättä minua vaivasivat nuo aiemmin mainitsemani irlantilaisdraaman maneerit.

Muuten Kuusan kanavateatteri esittää Vuoriston kaunotarta kuluvan helmikuun ajan. Ohjaaja on mm. Teatterikoneesta tuttu Minna Tuomanen.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *