Enskari

Kaija ja Eno Waltarin näytelmässä Myöhästynyt hääyö

Lanneveden Sampo-nuorisoseuralla ja minulla on tänään enskari. Näytelmä on Mika Waltarin Myöhästynyt hääyö.

Projekti käynnistyi jo viime keväänä ja harjoituksia on kertynyt kaikenkaikkiaan lähes 50. Tosin kesä pidettiin taukoa ja elokuussa miehityksestä vaihtui puolet eli todellinen harjoitusmäärä tällä kokoonpanolla jää alle 30. Se on vähän.

Harjoitusprosessi on ollut vaativa ja koetellut ryhmän stressinsietokykyä. Tänään on tunnelma kuitenkin hyvä ja odotukset korkealla. Viimeinen rutistus on ollut mahtava ja osoittaa, miten paljon ryhmässä on luovaa potentiaalia!

Kuvassa ovat Minna Pohjola (Kaija) ja Matti Hiekkavirta (Eno).

Enskarin vuoksi minulta jää käymättä kaksi sinänsä tärkeää tapahtumaa nimittäin Äänekoskella toteutettu mielenterveyskuntoutujien teatteriprojekti Syvältä viiltää – ihminen ja Konginkankaan työväenyhdistyksen 100 – vuotisjuhla.

Kurituksesta

Hämmästyttävän suuri joukko suomalaisia kannattaa lasten ruumiillista kurittamista.

Aikanaan työnantajilla oli oikeus työntekijöidensä ruumiilliseen kurittamiseen. Ehkäpä kannatusta löytyisi tällekin? Jospa lievemmät liikennerikkeet sovitettaisiinkin samantien rikospaikalla kunnon pamputuksella? Tai teleoperaattori antaisi kunnolla turpaan niille, joiden laskunmaksu tökkii. Ja perään tietenkin perimiskulut.

Aika absurdia. Aikuisen ruumiillinen kurittaminen ei käy, mutta lasta pitäisi saada “kasvattaa” pelolla ja väkivallalla. Onneksi laki sentään on heikomman puolella – ainakin tässä asiassa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.